Raha = velkakirja = I.O.U
Raha = velkakirja = I.O.U

Oikein vai väärin?

  • valtio kuluttaa ensin ja kerää verot vasta sitten?
  • valtio tuhoaa keräämänsä verotulot?
  • valtio luo itse oman rahansa/velkansa?
  • valtionvelkaa ei koskaan makseta pois?
  • valtionvelkakirjat eivät rahoita valtion toimintaa?
  • itsenäisen rahapolitiikan omaava ja vaihtuvaa valuuttakurssia käyttävä valtio on rahoitusriippumaton?
  • valtionvelka muodostaa yksityisensektorin rahavarannon?
  • liikepankkien luotot synnyttävät talletukset, eikä toisinpäin?

Kaikkiin yo. kohtiin vastaus kuuluu: Oikein!

Ja mikäli haluat tietää miksi näin on, olen luonut sinulle oheisen kurssiohjelman velkarahajärjestelmän itseopiskelua varten.


Alustusta

Täysvelkaraha- eli ns. fiat-järjestelmässä kaikki raha on velkaa. Velka synnyttää rahan, joka luo kysyntää, johon talous vastaa tarjonnalla, joka siten pyörittää talouden rattaita ja kerryttää rahavarallisuutta. Ilman velkaa kaikki raha häviää taloudesta, jolloin talouden pyörät seisahtuvat ja rahavarallisuus katoaa.

Nykymuotoinen velkarahajärjestelmä on valtiollisen ja yksityisen velkarahajärjestelmän muodostama hybridi. Nämä kaksi järjestelmää luovat rahaa tyhjästä velkana ja kilpailevat rinnakkain samoista käytettävissä olevista resursseista sekä samalla niiden allokaatiosta eri tarkoituksiiin: Valtio julkisiin ja pankit yksityisiin tarkoituksiin. 

Valtion rahanluontia rajoittaa ainoastaan saatavilla olevien resurssien määrä, joihin valtio voi kohdistaa kulutuksensa. Valtio suvereenina rahanluojana ei siis voi nykyään enää perustellusti valitella rahapulaansa, vaan ainostaan mahdollista resurssipulaa. Liikepankkien rahanluontia on sensijaan rajoitettu omanpääoman vaatella suhteessa myönnettyyn luottokantaan eli ns. vakavaraisuusvaatimuksella (ns. Basel-säännöt).

Valtiorahajärjestelmä ("state money system") on hybridirahajärjestelmän moottori, sillä valtion verotusoikeus tekee valtion rahasta kaikkein hyväksytyimmän rahan muodon taloudessa. Yksityinen velkarahajärjestelmä, eli valtiolliseen rahajärjestelmään kytkeytyneet liikepankit, luovat ns. tilirahaa, joka on alisteista valtion luomalle rahalle: Liikepankit käyttävät keskinäiseen maksuselvitykseensä valtiorahaa (= keskuspankkirahaa), sekä ovat pyynnöstä velvollisia muuntamaan asiakkaansa tilirahan valtiorahaksi eli käytännössä käteiseksi.

Absurdia kyllä, sekä pankit, että valtio selittävät vielä nykyisinkin rahajärjestelmän toimintaa kultakantalogiikalla. Sen mukaan pankit välittävät talletettuja varoja laina-asiakkaille ja valtion velka on lainattu pankeilta/sijoittajilta. Kumpikaan väite/käsitys ei pidä paikkaansa fiat-järjestelmässä.


 Kurssi

Aivan ensiksi sinun kannattaa katsoa allaoleva animaatio valtiollisen velkarahajärjestelmän toiminnasta (6:30 min):

Ja sitten kannattaa katsahtaa vastaava video yksityisen velkarahajärjestelmän toiminnasta (2:35 min):

Tämän jälkeen sinun on syytä käydä läpi esitelmäni: "Johdatus rahaan II", jossa selitetään perusteellisemmin sekä valtiollisen, että yksityisen velkarahajärjestelmän toimintaa.

Kalvosetin tutkailun jälkeen sinun kannattaa lukea Warren Moslerin kirjoittama "MMT-käsis": White Paper: Modern Monetary Theory (MMT)", jossa kerrataan MMT:n perusperiaatteet.

Sen jälkeen sinun on syytä hakeutua lähikirjastoon ja lainata sieltä Ahokas&Holapan kirja "Rahatalous haltuun" ja lukea ensin sen kappale 2: "Mitä raha on?", jossa selitetään esitelmässäni mainitut luottoraha- ja valtiorahateoriat hyvin perusteellisesti, mutta silti täysin yleistajuisesti. (Kirjan paperiversion painos on loppunut, mutta löytyy kyllä e-kirjana.), joten kirjaston apuun on siksi tukeuduttava. Osa kirjan sisällöstä löytyy Raha&Talous-blogista.

Sitten onkin jo vuorossa opiskelujen intensiivisempi vaihe, joka edellyttää Ville Iivarisen "Raha - mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla" ostamista edulliseen 9.90€ hintaan ja sitten sen kappaleiden; 

  • "1. Hämmentävä raha"
  • "2. Vallitsevat harhakäsitykset"

.. innostunutta lukemista.

Seuraavaksi rahaopinnot jatkuvat  "Rahatalous haltuun" -kirjan kappaleiden:

  • "4: Nykyaikainen rahatalousjärjestelmä" 
  • "5: "Kansantalouden rahavirrat ja rahoitusaseman kehitys" 

.. merkeissä. Yhteensä n. 90s. eli lukemiseen saa kulumaan ainakin pari iltaa. 

Näiden opiskelujen jälkeen sinulla on todennäköisesti jo erittäin hyvä kokonaisnäkemys siitä, mitä raha oikeasti on, ja kuinka valtiollinen velkarahajärjestelmä sekä siihen kyketty yksityinen velkarahajärjestelmä toimivat.

Kurssin lopputenttinä on koettaa ymmärtää mahdollisimman paljon allaolevasta  prof. Wray:n MMT-luennosta (4:00-44:00 mins, 21.1.2019). Luento sisältää myös katsauksen MMT:n alkuvaiheisiin. Mikäli kutakuinkin ymmärrät luennon sisällön, olet jo varsin hyvin perillä nykyaikaisen valtiorahajärjestelmän toiminnasta.

"Rahatalous haltuun"-kirjan avulla pääsee hyvin kärryille MMT:stä, vaikkei se olekaan varsinainen MMT-oppikirja. 

Englanniksi MMT:hen on helpointa perehtyä lukemalla Stephanie Keltonin täysin yleistajuinen uutuuskirja: "The Deficit Myth".

"MMT taskukoossa"

MMT "taskukokoon tiivistettynä": 

  • Kuvaus nykyaikaisesta valtiorahajärjestelmästä, eli ns. fiat-järjestelmästä, jonka perusteella osoitetaan, että vaihtuvaa valuuttakurssia käyttävä ja rahapoliittisesti suvereeni valtio on ainoastaan resurssiriippuvainen, muttei koskaan rahoitusriippuvainen. (Ko. valtiot kuitenkin itse kiistävät em. väitteen ja antavat ymmärtää kultakannan aikaisen rahanluontirajoitteen olevan edelleen voimassa.)
  • Talouspolitiikka: taloutta ohjataan lähinnä finanssi- ja veropolitiikalla. Rahapolitiikassa voidaan siirtyä suoraan keskuspankkirahoitukseen, sillä valtionvelkakirjat ovat tarpettomia fiat-järjestelmässä. Ne ovat vain jäänne kulta-kannan ajalta (ns. "Bretton-Woods" -järjestelmä).


Nykyisen rahajärjestelmän ongelmat

Valtio on asettanut keinotekoisia rajoitteita omalle rahajärjestelmälleen, jotka estävät sen täysimittaisen hyödyntämisen. 

Rahajärjestelmän rajoitteita ovat: 

  • itsenäisen rahapolitiikan puuttuminen (euroalueella)
  • yksityisen pankkijärjestelmän riskien kytkeytyminen valtiolliseen rahajärjestelmään ts. valtio tukee yksityistä luotonluontia ja kantaa sen seuraukset pankkien luottoriskien realisoituessa. 
  • Valtion suora ja epäsuora tuki pankeille  parantaa niiden kykyä kilpailla yhteiskunnan resursseista ja heikentää valtion vastaavaa kykyä.
  • tarpeeton koronmaksu valtionvelasta.  Koronmaksu valtion luomasta rahasta on yksityiselle sektorille annettu veronkanto-oikeus.

Valtion itse omalle rahajärjestelmälleen asettamien rajoitteiden seurauksena syntyy resurssien sekä virhe- , että vajaa-allokaatiota, eikä kansantalous saavuta täyttä potentiaaliaan, aiheuttaen täten suurta ekologisen, materiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin menetystä yhteiskunnassamme!


Valtionvelka lyhyesti

Velkarahajärjestelmässä rahaa ei lainata mistään, vaan sitä luodaan tyhjästä velkana.

Valtio kasvattaa yksityisen sektorin verovelkataakkaa kuluttamalla alijäämäisesti (menot > verot) keskuspankkirahaa talouteen.

Keskuspankki puolestaan laskee liikkelle alijäämää vastaavan määrän valtionvelkakirjoja, joilla yks.sektori voi tallettaa keskuspankkirahaa liikepankkien sijaan turvallisesti keskuspankkiin. 

Nimestään huolimatta valtionvelkakirjoilla ei rahoiteta valtion alijäämiä. Valtionvelkakirjat ova käytännössä määräaikaisia, korollisia keskuspankkirahan talletustilejä keskuspankissa. 

Vaihtoehtoisesti yks.sektori voisi tallettaa keskuspankkirahansa käteisenä esim. säkkeihin tai patjoihin. Valtionvelkakirjat ovat jäänne kultakannasta ja ne ovat täysin tarpeettomia fiat-järjestelmässä. Valtionvelkakirjat tulisikin korvata kansalaisille ja yrityksille avattavilla nollakorkoisilla keskuspankkitileillä.

--

  • Valtiolle koronmaksu luomastaan rahasta/verovelasta on täysin vapaaehtoista.
  • Valtionvelan luonnollinen korko on nolla. Positiivisella korolla yks.sektori verottaa julkista sektoria ja neg. korolla valtio verottaa yks.sektoria.
  • Kaikki yhteiskunnallisesti hyödylliset investoinnit kannattaa aina rahoittaa luomalla lisää rahaa/verovelkaa, eikä esim. valtion omaisuuden myynnillä.
  • Ylipäänsä valtionvelka ei ole määrällinen, vaan laadullinen kysymys ja siksi määrälliset rajoitteet valtionvelalle ovat täysin irrelevantteja.
  • Sana valtionvelka on harhaanjohtava. Todellisuudessa kyseessä on yks.sektorin verovelasta valtiolle.
  • Ei tulisi puhua valtion lainanotosta, vaan valtion rahanluonnista/velanluonnista.