Raha = velkakirja = I.O.U
Raha = velkakirja = I.O.U

Oikein vai väärin?

  • valtio kuluttaa ensin ja kerää verot vasta sitten?
  • valtio tuhoaa keräämänsä verotulot?
  • valtio luo itse oman rahansa/velkansa?
  • valtionvelkaa ei koskaan makseta pois?
  • valtionvelkakirjat ovat rahajärjestelmän kannalta tarpeettomia?
  • itsenäisen rahapolitiikan omaava ja vaihtuvaa valuuttakurssia käyttävä valtio on rahoitusriippumaton?
  • valtionvelka muodostaa yksityisensektorin rahavarannon?
  • liikepankkien luotot synnyttävät talletukset, eikä toisinpäin?

Kaikkiin yo. kohtiin vastaus kuuluu: Oikein!

Ja mikäli haluat tietää miksi näin on, olen luonut sinulle oheisen kurssiohjelman velkarahajärjestelmän itseopiskelua varten.


Alustusta

Täysvelkaraha- eli ns. fiat-järjestelmässä kaikki raha on velkaa. Velka synnyttää rahan, joka luo kysyntää, johon talous vastaa tarjonnalla, joka siten pyörittää talouden rattaita ja kerryttää rahavarallisuutta. Ilman velkaa kaikki raha häviää taloudesta, jolloin talouden pyörät seisahtuvat ja rahavarallisuus katoaa.

Nykymuotoinen velkarahajärjestelmä on valtiollisen ja yksityisen velkarahajärjestelmän muodostama hybridi. Nämä kaksi järjestelmää luovat rahaa tyhjästä velkana ja kilpailevat rinnakkain samoista käytettävissä olevista resursseista sekä samalla niiden allokaatiosta eri tarkoituksiiin. 

Valtion rahanluonnilla ei ole mitään säädettyä kovaa ylärajaa (since 1971). Liikepankkien rahanluontia on sensijaan rajoitettu omanpääoman vaatella suhteessa myönnettyyn luottokantaan eli ns. vakavaraisuusvaatimuksella (ns. Basel-säännöt).

Valtiorahajärjestelmä ("state money system") on rahajärjestelmän moottori, sillä valtion verotusoikeus tekee valtion rahasta kaikkein hyväksytyimmän rahan muodon taloudessa. Yksityinen velkarahajärjestelmä, eli valtiolliseen rahajärjestelmään kytkeytyneet liikepankit, luovat ns. tilirahaa, joka on alisteista valtion luomalle rahalle: Liikepankit käyttävät keskinäiseen maksuselvitykseensä valtiorahaa (= keskuspankkirahaa), sekä ovat pyynnöstä velvollisia muuntamaan asiakkaansa tilirahan valtion rahaksi eli käytännössä käteiseksi.

MMT on ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainoa teoria, joka mallintaa valtiollisen velkarahajärjestelmän toimintaa makrotaloustasolla. Se mahdollistaa vihdoinkin rahasta- ja rahajärjestelmästä käytävän keskustelun yhtenäisin termein ja käsittein. Lisäksi MMT:n luoma teoreettinen malli toimii tulevaisuudessa vankkana pohjana sen avulla luotavalle talouspolitiikalle .

Absurdia kyllä, sekä pankit että valtio selittävät vielä nykyisinkin rahajärjestelmän toimintaa kultakanta-logiikalla. Sen mukaan pankit välittävät talletettuja varoja laina-asiakkaille ja valtion velka on lainattu pankeilta/sijoittajilta. Kumpikaan väite/käsitys ei pidä paikkaansa fiat-järjestelmässä.


 Kurssi

Aivan ensiksi sinun kannattaa katsoa allaoleva animaatio valtiollisen velkarahajärjestelmän toiminnasta (6:30 min):

Ja sitten kannattaa katsahtaa vastaava video yksityisen velkarahajärjestelmän toiminnasta (2:35 min):

Tämän jälkeen sinun on syytä käydä läpi esitelmäni: "Nykyaikainen velkarahajärjestelmä", jossa selitetään perusteellisemmin sekä valtiollisen, että yksityisen velkarahajärjestelmän toimintaa.

Sen jälkeen sinun on syytä hakeutua lähikirjastoon ja lainata sieltä Ahokas&Holapan kirja "Rahatalous haltuun" ja lukea ensin sen kappale 2: "Mitä raha on?", jossa selitetään esitelmässäni mainitut luottoraha- ja valtiorahateoriat hyvin perusteellisesti, mutta silti täysin yleistajuisesti. (Kirjan paperiversion painos taitaa olla lopussa, joten kirjaston apuun on siksi tukeuduttava. Osa kirjan sisällöstä löytyy Raha&Talous-blogista)

Sitten onkin jo vuorossa opiskelujen intensiivisempi vaihe, joka edellyttää Ville Iivarisen "Raha - mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla" ostamista edulliseen 9.90€ hintaan ja sitten sen kappaleiden; 

  • "1. Hämmentävä raha"
  • "2. Vallitsevat harhakäsitykset"

.. innostunutta lukemista.

Seuraavaksi rahaopinnot jatkuvat  "Rahatalous haltuun" -kirjan kappaleiden:

  • "4: Nykyaikainen rahatalousjärjestelmä" 
  • "5: "Kansantalouden rahavirrat ja rahoitusaseman kehitys" 

.. merkeissä. Yhteensä n. 90s. eli lukemiseen saa kulumaan ainakin pari iltaa. 

Näiden opiskelujen jälkeen sinulla on todennäköisesti jo erittäin hyvä kokonaisnäkemys siitä, mitä raha oikeasti on, ja kuinka valtiollinen velkarahajärjestelmä sekä siihen kyketty yksityinen velkarahajärjestelmä toimivat.

Kurssin lopputenttinä on koettaa ymmärtää mahdollisimman paljon allaolevasta  prof. Wray:n tuoreesta MMT-luennosta (4:00-44:00 mins, 21.1.2019). Luento sisältää myös katsauksen MMT:n alkuvaiheisiin. Mikäli kutakuinkin ymmärrät luennon sisällön, olet jo varsin hyvin perillä valtiollisen velkarahajärjestelmän toiminnasta.

"Rahatalous haltuun"-kirjan avulla pääsee hyvin kärryille MMT:stä, vaikkei se olekaan varsinainen MMT-oppikirja. 

Alkeistason MMT-oppikirjaa ei taida olla edes englanniksi, joten lisätietoa kaipaavien on turvauduttava R.Wray:n "Modern Money Theory"-kirjaan, joka on ensimmäinen kokonaisesitys MMT:stä.


"MMT taskukoossa"

MMT "taskukokoon tiivistettynä": 

  • Kuvaus fiat-velkarahajärjestelmästä, jonka perusteella osoitetaan, että vaihtuvaa valuuttakurssia käyttävä ja rahapoliittisesti suvereeni valtio on ainoastaan resurssiriippuvainen, muttei koskaan rahoitusriippuvainen. (Ko. valtiot kuitenkin itse kiistävät em. väitteen ja antavat ymmärtää kultakannan aikaisen rahanluontirajoitteen olevan edelleen voimassa.)
  • Talouspolitiikka: taloutta ohjataan lähinnä finanssi- ja veropolitiikalla. Rahapolitiikassa voidaan siirtyä suoraan keskuspankkirahoitukseen, sillä valtionvelkakirjat ovat tarpettomia fiat-järjestelmässä. Ne ovat vain jäänne kulta-kannan ajalta (ns. "Bretton-Woods" -järjestelmä).


Nykyisen rahajärjestelmän ongelmat

Valtio on asettanut keinotekoisia rajoitteita omalle rahajärjestelmälleen, jotka estävät sen täysimittaisen hyödyntämisen. 

Rahajärjestelmän rajoitteita ovat: 

  • itsenäisen rahapolitiikan puuttuminen (euroalueella)
  • yksityisen pankkijärjestelmän riskien kytkeytyminen valtiolliseen rahajärjestelmään ts. valtio tukee yksityistä luotonluontia ja kantaa seuraukset luottoriskien realisoituessa. Lisäksi valtion suora ja epäsuora tuki pankeille  parantaa niiden kykyä kilpailla yhteiskunnan resursseista ja heikentää valtion vastaavaa kykyä.
  • tarpeeton koronmaksu valtionvelasta.  Koronmaksu valtion luomasta rahasta on yksityiselle sektorille annettu veronkantooikeus.


Valtionvelka lyhyesti

Velkarahajärjestelmässä rahaa ei lainata mistään, vaan sitä luodaan tyhjästä velkana.

Valtio kasvattaa yksityisen sektorin verovelkataakkaa kuluttamalla alijäämäisesti (menot > verot) keskuspankkirahaa talouteen.

Keskuspankki puolestaan laskee liikkelle alijäämää vastaavan määrän valtionvelkakirjoja, joilla yks.sektori voi tallettaa rahansa turvallisesti keskuspankkiin. 

Valtionvelkakirjat ovatkin käytännössä määräaikaisia, korollisia talletustilejä keskuspankissa. Vaihtoehtoisesti yks.sektori voi tallettaa rahansa käteisenä esim. säkkeihin tai patjoihin. Valtionvelkakirjat ovat jäänne kultakannasta ja ne ovat täysin tarpeettomia fiat-järjestelmässä. Valtionvelkakirjat tulisikin korvata kansalaisille ja yrityksille avattavilla nollakorkoisilla keskuspankkitileillä.

--

Valtiolle koronmaksu luomastaan rahasta/verovelasta on täysin vapaaehtoista.

Valtionvelan luonnollinen korko on nolla. Positiivisella korolla yks.sektori verottaa julkista sektoria ja neg. korolla valtio verottaa yks.sektoria.

Kaikki yhteiskunnallisesti hyödylliset investoinnit kannattaa aina rahoittaa luomalla lisää rahaa/verovelkaa, eikä esim. valtion omaisuuden myynnillä.

Ylipäänsä valtionvelka ei ole määrällinen, vaan laadullinen kysymys ja siksi määrälliset rajoitteet valtionvelalle ovat täysin irrelevantteja.

--

Kuten edellisestä voi päätellä, ei kansalaisten lompakoissa/patjoissa/juuttisäkeissä olevat setelit (tai valtionvelkakirjat) millään tavalla rahoita valtion toimintaa, vaan valtion rahanluontioikeus, jonka turvin se voi luoda tyhjästä rahaa ja kuluttaa sitä talouteen. 

Kuvitteellisessa "täyskäteisjärjestelmässä" käteistä, eli valtionvelkaa, pursuilisi valtoimenaan kansalaisten lipastoista ja patjoista, eikä kellään olisi harhakuvitelmaa siitä, että valtionvelka on peräisin jostain valtion ulkopuolisesta lähteestä.