Mitä raha oikein on?


Yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan raha on jonkinlainen hyödyke, jota ensin säästetään ja sitten lainataan rahantarvitsijoille sen kysynnän ja tarjonnan määräämällä korolla. Todellisuudessa sekä valtiot, että pankit luovat rahaa tyhjästä velkana, eikä mitään rahan "ennakkosäästämistä" tapahdu.

Hyödykerahamyytti lienee syntynyt uusklassisen taloustieteen ansiosta, koska siinä raha käsitetään neutraaliksi hyödykkeeksi, eli ikäänkuin eräänlaiseksi talouden voiteluöljyksi. Mahdollisesti myytin syntymiseen on vaikuttanut myös ns. klassinen kultakanta (1870-1914), jolloin valtioiden liikkelle laskeman rahan arvo oli sidottu kultaan.

Valtiot ja pankit kiistävät rahan velkaluonteen ja tukeutuvat yhä edelleen hyödykerahamyyttiin selittäessään rahajärjestelmän toimintaa, sekä harjoitettua talous- ja rahapolitiikkaa. Tämän sivuston tarkoitus onkin rikkoa tämä virheellinen myytti antamalla kansalaisille oikeaa tietoa rahan luonteesta. 


Taustaa

Nimestään huolimatta Modern Monetary Theory, eli MMT, koostuu itseasiassa vanhoista rahateorioista, jotka yhdysvaltalaiset ekonomistit ovat 1990-luvulta lähtien koostaneet yhdeksi yhtenäiseksi rahateoriaksi professori Randall Wray:n johdolla.

MMT:n alkujuuri on englantilaisen diplomaatin ja taloustieteilijän Alfred Mitchell-Innesin ns. luottorahateoriassa ("Credit Theory of Money", 1913-14). Mitchell-Innes osoitti, että tuolloin vallitsevana ollut ns. hyödykerahateoria perustuikin historiallisiin virhetulkintoihin erilaisten hyödykkeiden (oravannahat, suola, pippuri, kulta) käyttämisestä vaihdon välineenä kaupankäynnissä. 

Mitchell-Innesin tekemä tarkempi antropologinen tutkimus paljasti, että jo muinaisissa kaupunkikulttuureissa maksaminen oli yleensä tapahtunut velaksi kirjaamalla. Velaksikirjaamisella on ylivertainen tehokkuusetu verrattuna kuvitteelliseksi osoittautuneeseen hyödykerahan käyttöön ja siksi se on ollut yleinen maksutapa jo hyvin kauan sitten.

Mitchell-Innes osoitti myös, että valtion liikkeelle laskemat kulta- ja hopeakolikot olivat osoitus velkasuhteesta hallitsijan ja alamaisten välillä, eikä niiden arvo perustunutkaan ensisijaisesti niiden sisältämän metallin arvoon, kuten oltiin aiemmin virheellisesti kuviteltu. Todellisuudessa hallitsija asetti ensin kaikki kansalaisensa verovelvollisiksi ja lupasi samalla hyväksyä oman rahansa verojen maksuvälineeksi. Tällöin kansalaisille tuli tarve saada käsiinsä hallitsijan lyömiä kolikoita, joita hän kulutti talouteen tehdessään julkisia hankintoja. Ja koska kaikilla kansalaisilla oli samanlainen tarve hallitsijan lyömälle rahalle, siitä tuli taloudessa yleisesti hyväksytty maksuväline.

Saksalainen valtiorahateoreetikko Georg Knappin kehitti Mitchell-innesin luottorahateorian pohjalta ns. valtiorahateorian ("State Theory of Money", "chartalismi"), joka korostaa nimenomaan valtion maksujen, sakkojen ja verotuksen synnyttävän valtion rahan aseman yleisesti hyväksyttynä ja haluttuna maksuvälineenä.

Sitten vihdoinkin 1990-luvulla, Missourin Yliopistossa (UMKC), prof. Randall Wray:n johtama ryhmä alkoi koostamaan erilaisia raha- ja talousteorioita yhdeksi kokonaisuudeksi ja antoi sille nimeksi Modern Monetary Theory (MMT), jossa itseasiassa modernia on ainoastaan eri teorioiden koostaminen yhdeksi yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi 

MMT on tällähetkellä ainoa nykyistä valtiorahajärjestelmää koskeva teoria. Vaikka kilpailevia teorioita ei vielä olekaan, ei MMT:tä ole vielä yleisesti hyväksytty valtavirtaa edustavien ns. uusklassisten ekonomistien parissa. MMT:tä ovatkin edistäneet ja tutkineet ns. jälkikeynesiläiset ekonomistit. 

MMT:n on täysin epäpoliittinen teoria. Se on vain kuvaus siitä, kuinka nykyinen valtiorahajärjestelmämme on toiminut jo vuodesta 1971 lähtien, jolloin Richard Nixon irroitti dollarin, ja siihen kytkeytyneet muut länsimaiset valuutat osittaisesta kultakannasta, eli ns. Bretton-Woods-järjestelmästä ("Gold Exchange Standard", 1947-71). Mitään muutoksia nykyiseen rahajärjestelmään MMT ei siis esitä.


Rahainfo-osiosta löytyy perustiedot ja linkit kaikille tavallisille kansalaisille, jotka haluavat perehtyä rahajärjestelmän toimintaan!

Ja mikäli kovasti laiskottaa, niin koko sivuston olennaisen sisällön voi lukea ao. prof Marc-André Pigeonin 4-sivuisesta tiivistelmästä!: