MMT lyhyesti

MMT on kuvaus nykyaikaisesta fiat-valtiorahajärjestelmästä, joka perustuu yksinkertaiseen tasekirjanpidolliseen havaintoon: valtion kulutus luo fiat-rahaa (eli keskuspankkirahaa) ja verotus tuhoaa sitä. Tämän havainnon perusteella voidaan lopulta todeta, että vapaasti vaihtuvaa valuuttakurssia käyttävän ja rahapoliittisesti suvereenin (oma keskuspankki) valtion kulutus on ainoastaan inflaatiorajoitteista. 

Valtion kulutuksen ainoat rajoitteet ovat sen (mahdollisen) ylisuuren kulutuksen aiheuttama kysyntäinflaatio (resurssirajoite) ja/tai valuuttareservien hupenemisesta johtuva ulkoisen vaihtokurssin putoaminen, josta syntyy tuontihintainflaatiota (maksutaserajoite).

Euroalue yhtenä kokonaisuutena täyttää em. kriteerin. Euroalueen yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Suomi, ovat sitävastoin menettäneet rahapoliittisen suvereniteettinsa liityttyään euroalueeseen.

Fiat-järjestelmä konkreettisen esimerkin avulla

Mikäli nykyinen sähköinen fiat-järjestelmä muutettaisiin toimimaan pelkästään käteisellä, toimisi se seuraavalla tavalla:

Valtio printtaa vuoden alussa painokoneella seteleitä, kuluttaa ne sitten budjetin mukaisesti talouteen ja vuoden kuluessa verottaa osan seteleistä pois kierrosta ja tuhoaa ne. Talouteen vuoden lopussa jäljelle jääneiden uusien seteleiden yhteissumma muodostaa valtiontalouden alijäämän. 

Valtiontalouden vuosittainen alijäämä kasvattaa "valtionvelkaa", joka on todellisuudessa yksityisen sektorin verovelkaa valtiolle. Setelit ovat kuvainnollisia "veronmaksulipukkeita", joilla yksityinen sektori voi lyhentää verovelkaansa. 

Taloudessa pysyvästi lojuvat setelit muodostavat yksityisen sektorin rahavarannon, joka vähentää sen riippuvuutta pankkien luotonluonnista. 

=> Fiat-järjestelmä on verovelkarahajärjestelmä!

Fiat-luotto-järjestelmä lyhyesti

Nykyaikainen rahajärjestelmä on kokonaisuudessaan ns. fiat-luotto-järjestelmä, jossa  kaikki raha luodaan tyhjästä velkana: pankkien luotot synnyttävät pankkitalletukset (tilirahaa) ja valtion alijäämät synnyttävät valtionvelkakirjatalletukset (ja muun keskuspankkirahan, eli käteisen ja ns. pankkireservit).

Velkarahajärjestelmässä raha lähtee liikkeelle pääasiassa investointien kautta, eli esim. jos on rakennettava silta yli joen, luodaan ensin siihen tarvittava rahamäärä, rakennetaan sitten silta ja lopuksi kerätään siihen käytetyt varat takaisin joko käyttömaksuina (yksityinen) tai veroina (valtio).

Lisää luottorahajärjestelmästä

Pankkiluotot luovat siis pankkitalletukset, eli tileillä olevan tilirahan. Pankkien tilirahanluonti 2:35 min suomenkielisenä videona:

Syvällisemmin pankkien tilirahanluontiin voi perehtyä lukemalla Ville Iivarisen kirja: "Raha - mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla".

Lisää fiat-rahajärjestelmästä

Fiat-järjestelmän toiminta 7 min. englanninkielisenä videona:

Englanniksi fiat-järjestelmän toimintaan on helpointa tutustua lukemalla Stephanie Keltonin kirja: "The Deficit Myth".

Suomeksi tutustuminen käy helpoiten lukemalla Ahokas&Holapan kirja: "Rahatalous haltuun".

Molemmista kirjoista on lyhyt esittely sivuston "Books" -osiossa.

Raha tasekirjanpidossa

Pankki

Asiakas

Ohessa vastaavasti valtion ja yksityisen sektorin taseet "valtion velkaannuttua" 100€, eli oikeasti yksityinen sektori on verovelkaantunut valtiolle 100€.

Valtio

Yksityinen sektori

Rahajärjestelmän todellisen toteutuksen mukainen tasekirjanpito on paljon monimutkaisempaa ja siihen on helpointa perehtyä Steve Keenin uuden kirjan "The New Economics" avulla, josta lisää sivuston "Books" -osiossa. Kirjasta löytyy kuvaus koko fiat-luotto-järjestelmän tasekirjanpidosta.

Kansantaloutta erittäin lyhyesti

Dr Dirk Ehntsin mukaan (s.12) mikro- ja makrotalouden toiminnan voi periaatteessa esittää hyvin triviaalin mallin avulla:

Mikro/makrotalous = tasekirjanpito + käyttäytyminen/toiminta

Toisinsanoen talous on velkarahajärjestelmän kirjanpitoa sekä sen ympärillä tapahtuvaa käyttäytymistä/toimintaa

--

Kokonaistuotannon (BKT) ja sitä vastaavan samansuuruisen kokonaiskysynnän kaava on:

Y = C + I + G + (EX - IM)

Jossa (C)onsumption, private (I)nvestments, (G)overnment spending, (EX)ports, (IM)ports

Kaavasta voidaan havaita, että vienti kasvattaa BKT:ta, mutta samalla kulutus kuitenkin vähenee, sillä tuotantoa valuu ulkomaille (Ehnts, s.24). 

Vientiylijäämän vastineeksi valuuttavarannot kasvavat, mutta globaalitaloudessa kaikki valtiot eivät voi kuitenkaan olla samanaikaisesti vientiylijäämäisiä (Ehnts, s.25).

Ideaalitilanteessa viennin ja tuonnin tuleekin siis olla tasapainossa. Vienti ei esim. "rahoita hyvinvointiyhteiskuntaa", vaan vienti rahoittaa ainoastaan tuonnin (Ehnts, s.26).

--

Keynesin havainnon mukaisesti yksityisellä sektorilla vallitsee lähes jatkuva alikysyntä, minkä vuoksi valtion tulee olla lähes jatkuvasti alijäämäinen (menot > verot) ja täten tukea talouden kokonaiskysyntää (Ehnts, s.30).

--

Alijäämäinen budjetti voi tuottaa ylijäämäisen valtiontalouden ja vice versa, eikä mahdollisilla budjetin ali/ylijäämillä ole edes mitään merkitystä, sillä kuten prof. Stephanie Kelton on todennut: "Balance the economy, not the budget!"

--

Globaalisti velkaa ja rahavarallisuutta on aina yhtä paljon. Täten sekä globaali nettovelka että nettorahavarallisuus ovat aina nolla, joten globaali nettovarallisuus koostuu ainoastaan reaalivarallisuudesta.

--

Ekonomisti Wynne Godleyn oivalluksen mukaisesti kansantalouden eri sektoreiden vuosittaisten yli- ja alijäämien summa on aina nolla (Ehnts, s.25):

Julkinen sektori + yksityinen sektori + ulkomaan sektori = 0

Edellä kuvatun ideaalitilanteen mukaisesti julkisen sektorin tulisi yleensä olla alijääminen ja ulkomaan sektorin tasapainossa, eli em. kaavassa esim. -1 + 1 + 0 = 0

Alla USA:n sektoritaseita, joista havaitaan em. kaavan mukaisesti vuosittaisten sektoritaseiden summautuvan aina nollaksi. 

Globaalia reservivaluuttaa liikkelle laskevalla valtiolla, kuten USA:lla, tulee olla lähes jatkuva kaksoisalijäämä tarkoittaen sitä, että sekä valtiontalous että vaihtotase ovat lähes jatkuvasti alijäämäisiä. Tällöin valtiontalouden alijäämistä (menot > verot) syntyvät dollarit siirtyvät vaihtotaseen alijäämän (tuonti > vienti) kautta valuuttareserveiksi kautta maailman ja täten USA:n sektoritaseeseen kirjatuksi ulkomaansektorin ylijäämäksi.

Sektoritasekaavan mukaisesti ilmaistuna siis esim.: -2 + 1 + 1 = 0