MMT lyhyesti
MMT on kuvaus nykyaikaisesta valtiorahajärjestelmästä. Kuvauksen perusteella voidaan todeta, että vapaasti vaihtuvaa valuuttakurssia käyttävän ja rahapoliittisesti suvereenin valtion kulutus on ainoastaan inflaatiorajoitteinen, muttei koskaan rahoitusrajoitteinen. Valtion kulutuksen rajoitteet ovat sen ylisuuren kulutuksen aiheuttama kysyntäinflaatio (resurssirajoite) ja/tai valuuttareservien hupenemisesta johtuva tuontihintainflaatio (vaihtotaserajoite).
MMT konkreettisen esimerkin avulla
Mikäli nykyinen sähköinen valtiorahajärjestelmä/keskuspankkirahajärjestelmä muutettaisiin toimimaan pelkästään käteisellä, toimisi se seuraavalla tavalla:
Valtio printtaa vuoden alussa painokonella seteleitä ja kuluttaa ne budjetin mukaisesti talouteen. Vuoden aikana valtio verottaa osan seteleistä pois taloudesta ja tuhoaa ne. Talouteen vuoden lopussa jääneiden uusien seteleiden yhteisarvo vastaa ko. vuoden budjettialijäämää. Vuosittainen alijäämä kasvattaa "valtionvelkaa", joka on todellisuudessa yksityisen sektorin verovelkaa valtiolle. Setelit ovat kuvainnollisia "veronmaksulipukkeita", joilla ko. velkaa voi lyhentää. Taloudessa pysyvästi lojuvat setelit muodostavat yksityisen sektorin rahavarannon, mikä vähentää sen riippuvuutta pankkien luotonluonnista.
=> Valtiorahajärjestelmä on verovelkarahajärjestelmä!
Koko velkarahajärjestelmä lyhyesti
Vallitsevan käsityksen mukaan rahaa ensin säästetään ja sitten lainataan rahan tarvitsijoille.
Todellisuudessa mitään ennakkosäästämistä ei kuitenkaan tapahdu, vaan kaikki raha luodaan tyhjästä velkana: pankkien luotot synnyttävät pankkitalletukset ja valtion alijäämät synnyttävät valtionvelkakirjatalletukset (ja muun keskuspankkirahan, kuten käteisen).
Velkarahajärjestelmät ovat käytännön magiikkaa: jokin luotettava taho asettaa rahaa tarvitsevan osapuolen velalliseksi ja sitten taikoo kaavaillun investoinnin oletetut tulevaisuuden rahatulovirrat nykyhetkeen luomalla tyhjästä omaa rahaansa, jotka sitten velallinen investoi niin, että oletetut tulovirrat lopulta toteutuvat ja velka on maksettavissa takaisin.
Kaikkein luotettavin velkarahaa luova taho on valtio, joka taikoo oletettuja tulevaisuuden verotulovirtoja nykyhetkeen luomalla tyhjästä uutta keskuspankkirahaa ja investoimalla ne sitten sellaisiin yhteiskunnallisesti hyödyllisiin hankkeisiin, jotka lopulta toteuttavat oletetut (pitkän tähtäimen) verotulokertymät. Valtion luomaa verovelkaa/valtionvelkaa ei voi maksaa kokonaisuudessaan takaisin, sillä silloin kaikki keskuspankkiraha häviäisi ja talous romahtaisi.
Fiat-järjestelmässä valtiot ovat rahoitusriippumattomia, sillä valuutan arvoa ei ole kiinnitetty mihinkään ja valtio voi vapaasti luoda omaa valuuttaansa em. inflaatiorajoitteiden puitteissa.
Euroalue yhtenä kokonaisuutena täyttää tämän kriteerin. Euroalueen yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Suomi, ovat sitävastoin menettäneet rahoitusriippumattomuutensa liityttyään euroalueeseen.
Lisää pankkien tilirahanluonnista
Pankkiluotot luovat siis pankkitalletukset, eli tileillä olevan tilirahan. Pankkien tilirahanluonti 2:35 min suomenkielisenä videona:
Syvällisemmin pankkien tilirahanluontiin voi perehtyä lukemalla Ville Iivarisen kirja: "Raha - mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla".
Lisää valtion rahanluonnista
Valtiorahajärjestelmän toiminta 7 min englanninkielisenä videona:
Englanniksi valtiorahajärjestelmän toimintaan on parhainta tutustua lukemalla Stephanie Keltonin kirja: "The Deficit Myth".
Suomeksi tutustuminen käy helpoiten lukemalla Ahokas&Holapan kirja: "Rahatalous haltuun".
Raha tasekirjanpidossa
Pankki
Varat | Velat |
---|---|
Luotto | Tilirahaa |
100€ | 100€ |
Asiakas
Varat | Velat |
---|---|
Tilirahaa | Luotto |
100€ | 100€ |
Ohessa vastaavasti valtion ja yksityisen sektorin taseet valtion velkaannuttua 100€ ts. yksityinen sektori on verovelkaantunut valtiolle 100€.
Valtio
Varat | Velat |
---|---|
Verovelka | Keskuspankkirahaa |
100€ | 100€ |
Yksityinen sektori
Varat | Velat |
---|---|
Keskuspankkirahaa | Verovelka |
100€ | 100€ |
Raha- ja pankkijärjestelmän todellisen toteutuksen mukainen tasekirjanpito on paljon monimutkaisempaa ja siihen voi perehtyä esim. Dirk Ehntsin kirjan "MMT and European Macroeconomics" avulla.
MMT-luento
Kun olet kerryttänyt riittävät perustiedot MMT:stä kykenet ymmärtämään varsin sujuvasti oheisen prof. Randall Wrayn MMT-luennon (alkaa n. 4 min kohdalta):